sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Tupakkilakko on toistaiseksi tauolla

Erilaisia selityksiä löytyisi varmaan kymmeniä, mutta tilanne on nyt seuraava: Tupakkilakkoni on tauolla. Suomeksi sanottuna, lakko ei ole pitänyt. Poltan siis päivittäin.

Päivitän blogia heti kun päätän ryhtyä uudelleen lakkoon. Tämä voi tapahtua huomenna, viikon päästä tai kenties perinteisesti vuoden vaihtuessa.

tiistai 4. syyskuuta 2012

13. päivä - 3. yritys

Aamu on edelleen se pahin. Tänään tuli myös hetkellinen paha nikkis kun työskentelin kollegani kans erään pahan ongelman kimpussa. Tuntui siltä että olisi ollut paras valinta paeta ongelmaa tupakille. Ei muuta kuin selkä suoraksi ja ajatukset ongelman pariin.

Toinen työkaverini oli palannut työreissulta Intiasta ja tuli pyytämään minua oitis tupakille. Hän kyllä tiesi että olen ollut lakossa, mutta tivasi multa että "kyllä sitä nyt yhdellä kestää käydä". Pidin pääni enkä lähtenyt. Samalla kun tupakkilakkoasia tuli esille, muut kollegat kyselivät että "kauanko olen ollut lakossa". Totesin että "13. päivä menossa, eikä ole ollut homma eikä mikään". Lisäsin kyllä siihen että "nuuskan avulla on menty". Joku kysy että "paljonko menee nuuskaa" ja siihen vastasin että "koko ajan on huulessa".

maanantai 3. syyskuuta 2012

8.-12. päivä - 3. yritys

Toinen viikko menossa ilman tupakkaa. En olis uskonu että näinki helpola pääsen. En ole toki käyny kalassa tai golfaamassa. Ruoan jälkeen on monesti ollu net pahimmat hetket. Tai kahvin. Kolmas paha on se ko mennee töihin ja ulko-oven lähettyvillä joku vettää syöpäkäärylettä.

Viikonloppuna jouduin olemaan poikkeuksellisesti ylitöissä ja painetta homman sujumisesta oli asetettu aivan nokko. Siitä sujumisesta en tiä, mutta sen tiän että selvisin ilman tupakkaa.

Alkaa tuntumhan myös että henki kulkee paremmin. Eräs kaveri sano että veriki alkaa kiertämhän paremmin ja seksihalut kasvaa. Tämä ei kuitenkhan ole mikhän pornosivu, niin siitä ei sen enempää. Väittäsin myös että hajuaisti on parantunu. Ainaki tupankansavun haistaa jo kauas.

keskiviikko 29. elokuuta 2012

7. päivä - 3. yritys

Töissä oli tänään tiukkaa settiä, joka toimi hyvin mittarina sille että miten kestää pientä ressiä ilman röökiä. Kaikki tupakkaa polttavat tietävät käsitteen "hermosavut". Tänään olis ollu mahdollisuus käydä useammanki kerran hermosavuilla. Asiaa ei helpottanu yhtään se, että nuo hermosavut kävi mielessä tuon tuostaki. Jos olisin käynyt hermosavuilla, olisin saanut pitää tauon joka olisi todennäköisesti nostanut työtehojani ja keskittymiskykyäni. Jos olisin käynyt tupakilla jonku kollegan kanssa, joka olisi voinut auttaa ratkaisemaan pohtimaani ongelmaa, olisi hermosavut olleet erittäin arvokkaat.

Kuten huomata saattaa, tupakoitsijan on helppo keksiä hyviä perusteluja tapakkilakon lopettamiseen. Tätähän ne tupakkayhtiötkin haluaa. Jos tupakka keksittäisiin tänä päivänä, rinnastettaisiin se huumeisiin eikä Suomessa polttaisi kukaan laillisesti. Nykyään on kylläkin tuloillaan lääkkeeksi tarkoitettavat kannabistuotteet, jotka ovat jo joissakin maissa arkipäivää. Itse en noita hyväksy vapaasti pössyteltäväksi, paitsi jos kyseisiä lääkkeitä käytetään valvotusti sairaalassa, kuten morfiinit ja muut huumeet, joita tänäänkin sairaaloissa käytetään kivunlievitykseen yms.

tiistai 28. elokuuta 2012

6. päivä - 3. yritys

Aamulla oli kova nikkis, mutta olen pyrkinyt siihen etten laita nuuskaa huuleen ennen kuin ole juonut aamukahvin työpaikalla. Mitä pidemmälle päivää pystyisin siirtämään ensimmäisen nuuskamällin käyttöä, sitä lähempänä on myös se päivä että voin harkita lopettavani nuuskan käytön.

Käytin päivällä tyttöäni ärräkoulussa, koska tyttöystäväni oli sairaana, eikä päässyt häntä käyttämään. Kun palasin takaisin sorvin ääreen, veti joku työpaikan ulko-oven välittömässä läheisyydessä röökiä. Tuoksu leijaili jo kaukaa sieraimiini. Tässä vaiheessa häätyy sanoa että se mikä leijaili sieraimiini oli nimenomaan tuoksu. Kokemuksesta voin sanoa että tupakan aiheuttama hajuaistiin vaikuttava ärsyke muuttuu hajuksi vasta muutamien viikkojen kuluttua tupakoinnin lopettamisesta. Siinä vaiheessa kun tuoksu on muuttunut hajuksi, voisi tupakoinnin lopettajan sanoa olevan voiton puolella.

maanantai 27. elokuuta 2012

1. -5. päivä - 3. yritys

En ole kerennyt päivittää blogia muutamaan päivään, joten päivitän nyt useamman päivän tapahtumat kerralla. Hyvänä uutisena voin kertoa että tässä on menty 5 päivää ilman röökiä, nuuskan avulla tietenkin. Vaikeita hetkiä mukaan mahtuu yllättävän vähän. Vaikeimpana vois todeta viikonlopun hirviammuntakoe. Hirvenmetsästykseen ja siihen liittyvään toimintaan ulkona on minulla aina liittynyt tuo tupakointi. Radalle mentäessä mukana ei kuitenkaan ollut tupakkaa.

Tupakka liittyy kuitenkin jollakin tavalla tuohon hirviammuntakokeeseen ja siitä seuraavassa lisää. Nimittäin en saanut koetta läpi ensimmäisellä yrittämällä. Nykyinen ammuntakoe on rakennettu testaamaan metsästäjien aseen kohdistusta. Ammuntakoe pitää suorittaa aseella, johon metsästäjällä on kantolupa. Käytännössä tämä meinaa sitä, että jokainen metsästäjä ampuu omalla aseellaan. Kokeessa tarkistetaan siis se, että ase on kohdistettu ja näin ollen myös metsällä sillä on mahdollisuus osua riistaan.

Normaalisti metsästäjä valitsee joko hirven tai karhun metsästykseen oikeuttavan ampumakokeen. Erona kokeissa on erilainen taulu ja ampuma-alueen koko.
karhutaulu, jonka osuma-alue on 17cm läpimitaltaan.
hirvitaulu, jonka osuma-alue on 23cm läpimitaltaan.
Valitsin Karhukokeen, koska olen sen aina ennenkin suorittanut ensimmäisellä yrittämällä, siitä asti kun nykyinen koesysteemi on tullut voimaan. Ammuttaja kertoi kuitenkin että laukaukset olivat menneet ohi osuma-alueesta, kello 11:00 suuntaan ja kaikki neljä laukausta olivat olleet siistissä nipussa. Päätin käydä illalla kohdistamassa aseen uudelleen ja yrittää suorittaa kokeen seuraavana päivänä.

Illalla kun koeammunnat olivat ohi palasin ampumaradalle. Huomasin kuitenkin paikanpäällä, että kuulosuojaimet olivat jääneet kotiin. Poimin maasta pari tupakantumppia ja käytin niitä kuulosuojaimina. Todella hygieenistä ja muutenkin arveluttavaa. En kuitenkaan halunnu viettää loppupäivää kuurona. Kerrankin vois sanoa että tupakasta oli jotain hyötyä.

Seuraavana päivänä kävin suorittamassa kokeen, otin varman päälle ja suoritin vain hirvikokeen ja ekalla läpi.

torstai 23. elokuuta 2012

3. päivä - 2. yritys, epäonnistuminen

Keväällä työpaikkamme kilpailuhenkisimmät golfarit laittoivat kaikille golfareille kyselyn mahdollisesta kilpailusta. Ensimmäisessä tapaamisessa olikin paikanpäällä parikymmentä golfaria ja keskustelimme kilpailumuodosta, joukkeiden koosta, säännöistä jne. Keskustelun pohjalta laadittiin säännöt ja aikataulu. Oulussa on kaksi varteenotettavaa golf-kenttää ja clubia. Päätettiin jakaa kilpailu kahteen alkulohkoon: Virpiniemi Golf (Haukipudas) ja Oulun Golf (Sankivaara). (Työ)kavereideni kans saimme kasaan 3 hengen joukkueen Oulun Golf -lohkoon. Itse kisassa oli tarkoitus pelata 2 hengen joukkueella, mutta oli järkevää perustaa 3 hengen joukkue, jotta osallistuminen olisi varmemmalla pohjalla, sillä aikataulujen yms vuoksi ei välttämättä muuten saataisi tietylle päivälle 2 hengen joukkuetta.

Oulun Golf -lohkoon ilmoittautui joukkueemme lisäksi vain toinen joukkue, joten finaalipaikka oli yhden voiton takana. Saimme pitkän väännön jälkeen sovittua pelipäiväksi keskiviikon 22.8.2012. Meidän joukkueesta osallistumaan pääsin minä sekä Jani. Vastustajaksi asettuivan Harri sekä Achim. Ennakkoon tiesimme että vastus on kova. Jokaisella väylällä huomioitiin joukkueen paremman jäsenen tulos (pistebogey) ja tasoituksesta huomioitiin 3/4.

Töissä oli sangen kiire päivä ja olen yleensäkin vähän joka tapaamisesta hieman myöhässä. En ollut käynyt koko kesänä golfaamassa, joten oli tärkeä käydä rangella hieman lämmittelmässä ennen varsinaista kisakierrosta. Mottoni tähän kisaan oli "vain lahjattomat harjoittelevat". Lähdin töistä kiireellä, sillä tiiaus oli sovittu alkavan 16:30. Piti käydä vielä kotoa varastosta kaivamassa esille golfmailat ja -bägi. Lisäksi piti hakea mukaan jotain evästä ja juomista, sillä 18 reijän pelaaminen on ihan oikea urheilusuoritus, vaikka lajia tuntemattomat eivät pidä sitä minään. Kävin paikallisessa Maikkulan Salessa, vaikka S-ryhmän kaupat ovatkin olleet meidän perheen osalta boikotissa, johtuen siitä että myyvät uhanalaisia eläimiä (Itämerenlohta ja Vaellussiikaa). Kiire oli sen verran kova, että piti boikotti hetkeksi unohtaa. Matkaan tarttui energiajuomaa, banaania, kinkku-juusto kolmioleipää sekä sininen Pall Mall ja Coltin sytkäri.

Lakko oli sitten taas siinä ja kiskaisin röökin jo matkalla kohti Sankivaaraa. Kävin maksamassa green feen (45euroa) ja riensin rangelle puttauspaikan kautta. Minun mielestä on ehdottoman tärkeää käydä puttaamassa pari löyntiä ennen kierrosta, jotta saa käsityksen siitä kuinka nopeita tai hitaita sen päivän greenit ovat. Kisan alkuun oli aikaa reilut puoli tuntia.

Rangella lyönnit sujuivat varsin hyvin. Driverilla ensimmäiset löynnit lähtivät tosi matalina, mutta muutin hieman stancea ja lyhensin svingiä, niin löynti parani jopa huolestuttuvan hyväksi. Niin kiirettä ei ollut ettenkö olisi kerenny polttaa paria tupakkaa myös rangella.

Kierros sujui varsin kaksijakoisesti. Johtui varmaan siitä etten ollut pelannu koko kesänä, enkä edes harjoitellut. Sain kuitenkin pari par suoritusta ja muutaman bogien. Parempaan olisi pitänyt pystyä ja huonoksi onneksi pelasimme Janin kans yleensä samat väylät hyvin tai huonosti. Optimaalista olisi ollut tietenkin aina toisen onnistua ja toisen epäonnistua samalla väylällä. Loppujen lopuksi hävisimme kisan 4:llä pisteellä, joten voidaan todeta ettei vastustajakaan ollut parhaalla pelipäällä.

Röökiä tuolla reissulla meni melkein rööki per väylä (18), joten voisin todeta että se on taas yks paikka, jossa on ollut tapana polttaa. Onneksi huomenna on taas uusi mahdollisuus onnistua.

tiistai 21. elokuuta 2012

2. päivä - 2. yritys

Päivä sujui helposti ilman tupakkaa, nuuskan avulla. En muista että yhtään kertaa olisi tullut kovia tupakintuskia. Häätyy kyllä sanoa vielä toistamiseen, että nuuskan avulla.

Suhkot normaali päivä muutenkin, töitä ja futisharkkoja. Lisäksi vino pino laskuja tuli maksettua. Ja rokotukset uusittua, lähinnä tulevaa työreissua silmälläpitäen.

Päivitin tätä blogia useamman päivän kerralla, kun ei ole kerennyt joka päivä moista tekemään. Parempi päivittää vielä kun muistaa tapahtumat ja tupakintuskat.

1. päivä - 2. yritys

"Yrittänyttä ei laiteta" tai "Yrittänyttä ei panna". Ihme sanonta, mutta yritetään sitten uudestaan. Eilinen tupakoiminen ei rassannut mieltä sen enempää. Onhan noita lakkoja ollut. Pisin onnistunut lakko oli muistaakseni noin 7-8 kuukautta. Vain tyhmä aloittaa tupakoinnin noin pitkän tauon jälkeen. Toisaalta tiedän ihmisiä jotka ovat olleet polttamatta 35 vuotta ja heille tulee vieläkin aika ajoin tupakantuskia.

Maanantaipäivä meni kuin siivillä. Menin aikaisin aamulla töihin, jotta pääsisin päiväksi hoitamaan 1-vuotiasta tytärtämme, kun 6-vuotiaalla tytöllämme oli ruutiinitarkastus Oulun Yliopistollisessa sairaalassa. Kun muu perhe kotiutui iltapäivällä, alkoikin päivällisen jälkeen jalkapalloharkkarumba. Vanhin tyttäremme, 10-vuotias, sai onneksi kyydin pelikaverinsa vanhemmilta. Itse lähdin valmentamaan 6-vuotiaiden joukkuetta. Harkkojen jälkeen ei paljon muuhun aikaa jäänytkään kuin iltapalaan ja iltapesuun.

Taas yksi ensimmäinen päivä ilman tupakkaa.

sunnuntai 19. elokuuta 2012

7. päivä - epäonnistuminen

Lähettiin Joken ja Jarin kans käymään kalassa. Lähtö oli yöllä kello 01:00 ja kävin hakemassa äijät kyytiin. Matkalla Jokke kiskas kyttyrän autossa ja siinä vaiheessa ei tuntunut vielä pahalta. Perille päästyämme oli vielä pimeää ja päätimme paistaa makkarat kodassa. Hörppäsin samalla yhden oluen ruokajuomaksi. Makkara, olut, kalareissu, raitis ilma, siinäpä vasta melkoinen nikkiksen aiheuttaja. En halunnut kiusata enempää itseäni vaan kaivoin kalastushousujeni taskusta edelliseltä kalastusreissulta sinne jääneen Pall Mall askin. Taskusta löytyi myös Coltin sytkäri.

Jokke ja Jari istuivat melkosen hiljaa kun sytytin kodassa röökin palamaan. Kumpikin tiesi että olin ollut viikon verran lakossa. Se siitä lakosta. Tiesin kuitenkin jo ennen savukkeen sytyttämistä että huomenna on päivä uusi ja ilman tupakkaa.

Tupakka aiheuttaa vahvaa riippuvuutta ja selityksiä tupakan aloittamiselle (tupakkalakon lopettamiselle) löytyy yhtä paljon kuin on tupakoitsijoitakin. Sama homma varmaan tuon alkoholismin kanssa. Alkoholisti löytää aina syyn aloittaa ryyppääminen, mikäli tarve niin vaatii.

6. päivä

Päivä meni juhliessa 6-vuotiasta tytärtämme. Kylässä kävi paljon perhetuttuja ja herkkuja tuli syötyä paljon. Suurimmat tupakintuskat oli kun kävin pihalla hyvän kaverini Joken kans ja hän kiskaisi yhden kyttyrän eli Camel tupakan. Yöllä olisi tarkoitus lähteä kalaan...

lauantai 18. elokuuta 2012

5. päivä

Alkaa jo helpottaa. Ei isompia tupakantuskia. Viikonloppuna olis tarkoitus lähteä kalaan ja siellä koetellaan ensimmäistä kertaa tahdonvoimaa.

torstai 16. elokuuta 2012

4. päivä

Tiedossa oli kiireinen päivä ja paljon ulkoilua, joten tiedossa oli myös hienoja taisteluhetkiä tupakan haluja vastaan. Töissä eräs (tupakoitsija)kolleegani pyysi minua mukaan ulos kahvikupposen kanssa. Päätin lähteä, koska hänellä oli myös tärkeää työhömme liittyvää asiaa. Kerroin hänelle ulko-ovella että olen ollut kolme päivää polttamatta ja yllätyksekseni hän näytti olkapäässään olevaa nikotiinilaastaria. Hän kertoi polttaneensa korkeintaan pari tupakkaa päivässä ja nikotiinilaastarista oli ollut apua. Hän totesi myös että tapoja jotka liittyvät tupakointiin se ei poista. Joudessani kahvia huomasin, että tilanne ei ollut niin paha mitä ennakkoon kuvittelin. Kaverini poltti valkoista Marlboroa ja näytti aidosti nauttivan siitä. Normaalisti hän olisi polttanut toisen Mallun heti perään, mutta tuosta tavasta hän oli näköjään päässyt irti. Nyt hän tietää että olen lakossa ja se on hyvä asia.

Tänään alkoi SuurOulun messut ja olin luvannut mennä sinne pariksi tunniksi kampanjoimaan kunnallisvaaliteemojani. Puolueen ständi oli ulkona ja tiesin että tilanne ei tule olemaan helppo. Olen sosiaalinen ihminen ja esiintyminen ei tuota minulle ongelmaa, mutta ajattelin että ongelmaksi voisi muodostua tupakoimattomuus ulkotilassa. Ei siinä kovin iso mälli huulessakaan kehtaa olla ko juttelee vieraiden ihmisten kans, pitäis kuitenkin tehdä hyvä ensivaikutelma. Ensivaikutelman voi tehdä vain kerran. Selvisin kuitenkin tuosta hyvin.

Kävin "poliittisten puheiden" jälkeen nopeasti kiertämässä messualueen ja puolustusvoimien ständeillä törmäsin erääseen vanhaan kolleegaani/kaveriini. Hän pyysi minua kahville sotkut telttaan. Toinen kahvihetki samalle päivää ulkona. Se oli PALJON vaikeampi kuin edellinen. Ei muuta ko nuuskat huuleen.

Illalla kotona tein vähän ulkohommia ja ajoin nurmikon. Kävin myös kuskaamassa puutarhajätteet kaatopaikalle, sillä peräkärry oli jo tullut täyteen. Ulkohommissa jos pitää pienenkään tauon, on tapanani ollut kiskasta yks rööki. Tällä kertaa en pitänyt taukoja, niin ei tullut tuotakaan tapaa testattua.
Kaatopaikalta kotiinpäin ajellessa teki mieli niin perhanasti, että piti oikein mankkaki laittaa huutamaan, jotta sais ajatukset muualle.

keskiviikko 15. elokuuta 2012

3. päivä

Australiassa saatiin uusi tupakkalaki voimaan. IL: "Tupakkajätit kärsivät karvaan tappion" Australian valtiota vastaan. Uuden lain "mukaan kaikki savukkeet myydään joulukuusta lähtien oliivinvihreissä pakkauksissa.
Uusissa askeissa ei ole lainkaan tuotemerkkejä, mutta terveysvaroitukset säilyvät." Hieno homma sanoisin. Jos tupakkaa ei olisi koskaan keksitty, maailma olisi paljon parempi ja terveempi paikka.

Kolmantena tupakattomana päivänä oli muutama paha nikkis, mutta selvisin ilman sen suurempia konsteja. Nuuska oli huulessa melkein koko päivän.

Nikkis sekottuu helposti nälän tunteeseen. Joka kerta kun tuntuu että on nälkä, olen miettinyt että koska olen viimeksi jotain syönyt ja kuinka paljon. Joka kerta olen tajunnut että minulla ei ole nälkä vaan nikkis. Pari kertaa olen jo kerennyt avata jääkaapin oven ja hetken mietittyäni olen laittanut nuuskan huuleen ja kas, nälkä meni ohi.

Paino oli aamulla 105,8kg.

tiistai 14. elokuuta 2012

2. päivä

Aamulla hyppäsin puntarille ja lukema oli 105,9kg. Siitä sitten normaali aamukuvioiden jälkeen kohti työpaikkaa ja keskimmäinen lapsi tarhaan. Ihme kyllä, aamulla ei ollut pahakaan nikkis, olisko johtunu siitä että laitoin nuuskan huuleen heti hampaiden pesun jälkeen.

Päivän vaikein hetki oli kun käytiin työkavereiden kans kaupungilla syömässä ja riipasin ruokajuomaksi yhden oluen. Silloin oli mielessä vain tupakka. Hörppy hörpyltä tilanne paheni. Ajattelin kauhulla jo sitä tunnetta kun kävelen ravintolasta ulos. Laitoin heti ruoan jälkeen nuuskat huuleen ja tilanne helpotti.

Kotiin tullessa mielessä pöyri varastossa kalastushousujen taskussa olevat Pall Mall savukkeet. En ole hävittänyt savukkeita vaan noudatin erään viisaan suomalaisen ohjenuoraa: "Kaapissa on hyvä olla pullo viinaa, vaikka en sitä meinaisikaan juoda. Olo on helpompi kun tietää että pullo on siellä, jos alkaa tehdä mieli". Jotakuinki noin se Matti Nykänen sanoi eräässä tv-haastattelussa.

Päivä oli tupakan suhteen yllättävänkin helppo. Nuuskan lisäksi minua auttoi pari tärkeää/kiireellistä työtehtävää ja tyttöjen futisharkkojen vetäminen. Ei olis ollu hirveästi siis aikaa poltellakkaan.

1. päivä

Kesäloma loppui. Olen kalastellut kesäloman aikana paljon ja polttanut myös tupakkaa paljon. Tupakka on aina kuulunut osaksi kalastusharrastustani. Olen aloittanut kalastuksen 9-vuotiaana, joten olen polttanut 17 vuotta. Kalastusta en toki syytä tupakoinnistani. Kalastusblogini löytyy osoitteesta http://lohimies.blogspot.fi/.

Poltan tupakkaa myös jos golffaan, metsästäessä, pihatöissä, pyöräillessä, kävellessä, kännissä ja oikeastaan aina kun menen ulos tai olen ulkona. Tupakointi on tapa, joka on rakentunut osaksi ulkoilua. Sisällä en ole polttanut, paitsi opiskelija-asunnossani liesituulettimen alla, viime vuosituhannella.

Talvella poltan vähemmän, koska silloin myös ulkoilen vähemmän. Asun Oulussa ja täällä on oikea talvi, joten on myös kylmää, eikä tee mieli lähteä tupakan takia ulos. Paitsi jos on oikein kova nikkis eli nikotiinin tarve.

Töissä olen aina polttanut ja löytänyt oman "tupakkarinkini". Jos olen päättänyt alkaa lakkoon, eli lopettaa tupakoinni, on aina joku tupakkaringistä tullut pyytämään minua tupakille ja aina jossain vaiheessa lakko on pettänyt. En syytä tästä tupakkarinkiä, vaan omaa heikkouttani ja sitä etten ole ehkä kertonut olevani lakossa.

Minulla on vahva riippuvuus tupakkaan ja aion nyt päästä siitä eroon. En meinaa ahnehtia "lakon" kans vaan hoidan homman vaiheittain. Minulla ei ole ainoastaan riippuvuus tupakkaan vaan myös nikotiiniin. Selvähän se, muttei ehkä aivan selvää sellaiselle joka ei tupakoi. Kuten mainitsin aikaisemmin, tupakointi on myös tapa. Lisäksi tupakointi aiheuttaa riippuvuuden nikotiiniin. Aion ensin päästä eroon tuota tavasta. Kauan siihen menee, en tiedä. Tiedän sen, että jos pääsen eroon tavasta, on minun helpompi päästä eroon myös nikotiiniriippuvaisuudestani.

Moni teistä lukijoista varmaan ajattelee, että se meinaa käyttää nikotiinilaastari, nikotiinipurkkaa tai sähkötupakkaa? Nikotiinilaastarin tai nikotiinipurkan avulla olisi ehkä hyvä päästä irti tuosta tavasta, mutta sähkötupakan avulla se ei varmasti onnistu.

Käytän nuuskaa. Olen käyttänyt sitä myös melkein tuon samaisen 17 vuotta. Se, että miten meinaan päästä nuuskasta eroon, on sitten toinen tarina.

Olen nyt ollut kohta ensimmäisen päivän ilman tupakkaa. Onko tehnyt mieli polttaa? Kyllä. Kokemuksen perusteella voin sanoa että aamu on se vaikein. Olen tottunut siihen että kun kävelen aamulla ovesta ulos, poltan tupakin. Jos on kiire viedä lapset tarhaan ja kouluun, olen vienyt ne ensin ja polttanut tupakin sitten vasta työpaikan pihalla.

Tänä aamuna en polttanut. Mielessä se oli koko ajan. Laitoin nuuskan huuleen heti syötyäni aamupalan. Ei se mitään auttanut kun kävelin ulos. Taskussa oli Coltin sytkäri, kun kaivoin auton avaimet sieltä. Se taas muistutti minua tupakista. Auto piti viedä peltivauriokorjaamolle, kun joku oli sitä kolhinut parkkipaikalla. Koko matkan sinne (10km), teki mieli avata ikkuna ja polttaa tupakki. Odottelin 10 minuuttia peltikorjaamolla, että tyttöystäväni tulee minut hakemaan ja viemään töihin. Odottelin pihalla. Arvata saattaa mikä oli mielessä. Matti Nykänen on sanonut, että "Ainahan se on mielessä", mutta ei se minulla ollut mielessä, vaan tupakki. Työpaikan pihalla katse kääntyi tupakkipaikalle.

Kahvi. Jos juon töissä kupin kahvia, kuuluu siihen päälle polttaa tupakki. Tänään en polttanut. Mielessä oli.

Ruoka. Ruoan päälle on mukava polttaa tupakki. Tänään en polttanut. Mielessä oli.

Työ. Työpäivän päälle on mukava polttaa tupakki. Tänään en polttanut, vaikka odottelin 5 minuuttia pihalla että tyttöystävä tulee hakemaan.

Olen kuullut että useimmat, jotka lopettaa tai on lakossa kärsivät painon noususta. Minulla on painoa aivan riittävästi, joten olen päättänyt kiinnittää asiaan huomiota. Aamulla kävin puntarilla ja mittari näytti 106,3kg. Onhan se selvä että paino nousee, kun on lakossa ja tyydyttää nikotiinintuskaa syömällä. Minun pitäisi selvitä nikotiinintuskasta nuuskan avulla, mutta eihän siitä haittaakaan ole jos ylipainoinen seuraa mitä suuhun laittaa.